1176365999148122

Tänään meille tulee stylisti. Siis ihminen, joka ammatikseen avustaa ihmisiä pukeutumaan tilanteisiin sopivalla tavalla. Yhdessä me raivataan mun vaatekaappi. Ammattijärjestäjän kuuluisi varmaan itsekin osata lajitella kuteensa säästettäviin ja kierrätettäviin, eiks niin? Kerrataanpa siis miksi päätin palkata Sohvin.

1. Huomenna olen menossa valokuvaukseen. Ammattilaisvalokuvaaja Laura Oja ottaa minusta kuvia markkinointia, kuten verkkosivuja varten. Sitä ennen käyn luottokampaajallani tukan leikkuussa ja meikattavana. Olisi aikamoista rahan tuhlausta, jos pukeutuisin päivään ihan mihin sattuu.

2. En ole mielestäni koskaan osannut pukeutua ”oikein”. Lempivaatteeni, jossa oloni on mukava, näyttävät melko varmasti aivan kauheilta päälläni! Miehenikin on moneen kertaan yrittänyt patistaa minua tyylioppaiden pariin, roudannut niitä kirjastostakin minulle. (Enkä ole edes loukkaantunut.)

3. Raivata osaan kyllä. Minua vaan pelottaa, että jos todella kierrättäisin komerostani kaikki kledjut, jotka eivät sovi minulle tai joista en pidä, olisi mulla kohta kaapissa vain keisarin uudet vaatteet. Siksi haluan ulkopuolisen makutuomarin, joka on rehellinen ja osaa hommansa sekä opastaa minut sopivampien hankintojen suuntaan.

4. Olen vihdoinkin tajunnut, että tyyli ja muoti ovat kaksi eri asiaa. Tyylikäs voi olla ilman, että juoksee viimeisten muotioikkujen perässä tai maleksii ostoskeskuksissa lääkitsemässä pahaa oloaan shoppailemalla.

5. Osaan kyllä himoita ihanan näköisiä vaatteita ja muita tavaroita kaupassa, mutta kun ajattelen esineitä irrallaan kaupan tunnelmasta ja värimaailmasta, tuntuvat ne aina laimeilta. Olen myös sortunut söpöihin heräteostoksiin, joita olen myöhemmin katunut. Haluan oppia tunnistamaan vaatteista myös laadun.

6. Käytän vaatteisiin mielestäni todella vähän rahaa – vuodessa joitakin satasia. Suurimman osan saan tai hankin käytettynä. Tosin joskus on pakko ostaa uusi toppatakki 200 eurolla kuten viime talvena. Silti kolmen tunnin ja muutaman satasen palvelu ei tunnu kalliilta verrattuna siitä saatavaan hyötyyn – jatkossa tiedän mihin minun kannattaa pukeutua ja millaiset vaatteet on viisainta kiertää kaukaa.

7. Vaateteollisuuden ongelmat ympäristö- ja eettisine kysymyksineen ovat niin  ahdistavia, että ne sulkee ajatuksistaan mielihyvin. Hyvän mielen vaatekaappi -kirja antoi minulle sekä tietoa ja että toivoa, mutta ennen kaikkea luvan nauttia oman tyylini metsästämisestä.

8. Olen pitkään suunnitellut vaatekaapin raivausta omine neuvoineni. Koskaan ei kuitenkaan tunnu olevan sille aikaa! Huomisen valokuvauksen lähestyessä ei kuitenkaan olisi voinut löytyä täydellisempää hetkeä, kuin aamupäivä jolloin mies ottaa lapset mukaansa parturireissulle keskustaan. Sopimalla treffit stylistin kanssa on oma sitoutumiseni asian saamiseksi pois päiväjärjestyksestä ihan omaa luokkaansa.

9. Inhoan myöntää, että vaatteet vaikuttavat itsetuntoon, mutta kyllä niillä on merkitystä. Erityisesti nuorempana en pitänyt vartalostani ja olen jopa laiminlyönyt sitä, koska en ole halunnut ajatella ulkonäön merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Nyt on aika katsoa peiliin!

Aika raottaa vaatekaapin ovea.

Aika raottaa vaatekaapin ovea.

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter