1176365999148122

Noin vuosi sitten järjestimme Paikka kaikelle -Ilanan kanssa Suomen ensimmäisen julkisen Minimalismipelin. Tässä kuussa heitämme tavaranvähennyshaasteen lisäksi ilmaan ajatuksen digitaalisen sälän ja turhan tiedon vähentämisestä. Toisin sanoen nyt pelataan minimalismipelin Digikierros – ja mukaan ehtii vielä hyvin!

iphone-518101_640

Mitä digitaalinen roina on?

Digitaalinen roina eroaa fyysisistä esineistä ja papereista siten, että se ei vie samalla tavalla tilaa kotoa. Silloin kun lapsuudenkotiini tuli ensimmäinen PC, tiedostoja tallennettiin ahkerasti disketeille, myöhemmin CD-R-levyille ja serkkujen kotona oli vielä antiikkisia ”lerppujakin”. Nykyään suurin osa tiedostoista sullotaan isojen kovalevyjen uumeniin tai pilvipalveluihin. Keskivertoperhe siirtää nykyään yhdessä kuukaudessa helposti kymmeniä gigatavuja dataa, jonka käsittely entisaikojen modeemien nopeuksilla kestäisi vuosikymmeniä.

Siinä missä tavaroiden viemän tilan voi laskea tilavuutena tai hyllymetreinä, digiroinaan määrää voi laskea kappaleissa, biteissä tai tavuissa. Bittien ja tavujen määrä kertoo kuinka paljon tiedosto vie tilaa.

Digiroina voi olla melkein mitä tahansa: puhelinnumeroita, tekstiviestejä, valokuvia, pelejä, sovelluksia, ohjelmia, kansioita, leffoja, sähköposteja, kirjanmerkkejä, linkkejä ja niin edelleen. Osa näistä on tarpeellisia, niitä käytetään usein ja ne tuovat lisäarvoa elämään. Joukosta löytyy kuitenkin takuuvarmasti myös vanhentunutta, turhaa ja arjen sujumista hankaloittavaa tauhkaa.

Mitä haittaa digitaalisesta roinasta on?

Niin kuin tavarat tuppaavat helposti ennen pitkää täyttämään kaiken tyhjän tilan, myös digitaalinen roina vie tilaa ja sitä ehtii kertyä paljon ennen kuin siihen alkaa kiinnittää huomiota. Kun olemassa oleva tai ilmainen tallennustila loppuu, meidän täytyy valita: karsimmeko olemassa olevista biteistä turhat pois vai maksammeko lisää maksullisesta tallennustilasta? Mitä vähemmän asioita on, sitä helpommin ne löytävät paikkansa, pysyvät järjestyksessä ja sitä nopeammin ne tarpeen tullen löytyvät.

Mitä vähemmän asioita on, sitä helpommin ne löytävät paikkansa, pysyvät järjestyksessä ja sitä nopeammin ne tarpeen tullen löytyvät.

Vanha Samsung-puhelimeni, jossa oli tallennustilaa yhteensä vain 4 Gigatavua, ilmoitti minulle useaan kertaan että tila loppuu eikä sähköpostien synkkaus enää skulaa. Siihen auttoi kuvien deletoiminen tai niiden siirtäminen tietokoneelle talteen.

Tietokoneella olen Dropboxin vannoutunut fani. Toistaiseksi olen selvinnyt ilmaisella kapasiteetilla ja olen siirtänyt pöytäkoneen kovalevylle ainoastaan joitain valokuvia. Monet pilvipalvelut tarjoavat ilmaiseksi tallennustilaa. Kun tila sitten täytyy, moni kokee helpommaksi ja nopeammaksi (siis rahan arvoiseksi) maksaa lisätilasta kuin alkaa raivata tiedostojaan. Kuten vuokravaraston kuukausimaksuista, myös maksullisesta tallennustilasta maksaa ajan kuluessa pitkän pennin.

Tietokoneella olevista tiedostoistani suurin osa on järjestyksessä kansioissa, joissa on jokin hierarkinen logiikka. Silloin harvoin kun etsin jotain kadonnutta tietoa tai tiedostoa, törmään omiin digirojukasoihini: ”sekalaisiin” tiedostoihin, joita tuskin edes tarvitsen, mutta joita en ole saanut aikaiseksi heivata poiskaan. Jos tiedosto on nimetty huonosti, ei se löydy hakutoiminnonkaan avulla.

Kadonneiden tiedostojen etsiminen vie aikaa ihan kuten hukassa olevien esineidenkin. Ja vaikka arkistoidut bitit ovat poissa silmistä ja mielistä, tarvitaan niiden säilömiseen kuitenkin palvelintilaa jossain päin maailmaa. Ja ne palvelimet vievät sähköä, jonka tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidi- ja muita päästöjä. Urbaanin legendan mukaan yhden Google-haun tekemiseen käytettävällä energialla keittää kupillisen teevettä. Google kertoo verkkosivuillaan palvelinkeskustensa olevan energiankäytöltään 50 % tehokkaampia kuin ”tyypilliset palvelinkeskukset”. Vaikka Google kannustaisi työntekijöitään pyöräilemään töihin ja kompensoisi omat hiilidioksidipäästönsä, se ei poista koko toimialan valtavaa energiantarvetta. Joka sekunti. Toisin sanoen digitaalisen roinan deletoimisesta lopullisesti voi olla jopa hyötyä ympäristölle!

Joidenkin käyttöjärjestelmien nopeus kärsii, jos tiedostoja ja metadataa on liikaa. Silloin kannattaa perkaamisen jälkeen eheyttää kovalevy.

Kuinka digitaalista roinaa raivataan?

Loppujen lopuksi digiroinan perkaaminen ei hirveästi eroa tavaroiden raivaamisesta. Perkaaminen on tässäkin vasta ensimmäinen vaihe koko perkaa-järjestä-ylläpidä ketjussa, mutta hyvä alku.

Hyvä muistisääntö on Yhdysvaltain osavaltio OHIO eli Only Handle It Once – käsittele kutakin tavaraa/tiedostoa vain kerran. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedostoja ei siirrellä paikasta toiseen useaan kertaan, vaan päätös tehdään mahdollisimman pian. Käytä näitä apukysymyksiä:

  • Säästetäänkö vai ei?
  • Tarvitsenko tätä todella?
  • Onko tästä kopioita muualla?
  • Jos säilytetään, täällä vai muualla?
  • Jos etsisin tätä, mistä lähtisin sitä todennäköisesti etsimään?
  • Tarvitsevatko tätä muutkin kuin minä itse?

Perjantaina julkaisemme 52 Tulostettavaa -projektissa listan, jonka avulla saat helposti käytyä läpi kymmeniä digiroinakategorioita. Kannattaa siis liittyä projektin sähköpostilistalle, niin saat tulostettavan käsiisi uunituoreena.

Aloittaa voi vaikka tietokoneen työpöydästä. Tallenna suurin osa tiedostoista ja oikopoluista kansioihin. Valitse työpöydälle seesteinen taustakuva. Poista ylimääräiset kirjanmerkit, oikopolut ja sovellusten avaamiseen käytettävät kuvakkeet.

Ota tavaksi tallentaa väliaikaiset tiedostot Downloads-kansioon tai vastaavaan. Tyhjennä kansio säännöllisesti. Muista tyhjentää myös Roskakori!

Sähköpostit ja uutiskirjeet

Lopuksi vielä linkki #sähköpostikoulu-blogisarjaan, jonka kirjoitin viime keväänä.

Saatko liikaa uutiskirjeitä ja itse tilattuja mainoksia? Tee sähköpostissa haku sanalla ”Unsubscribe”, niin löydät jos et kaikki niin hyvin monta uutiskirjelistaa, joilta voit klikata itsesi pois. Joillekin listoille riittää yksi klikkaus, toiset edellyttävät lisätoimenpiteitä linistä avautuvalla verkkosivulla.

Tee sähköpostissa haku sanalla ”Unsubscribe”, niin löydät jos et kaikki niin hyvin monta uutiskirjelistaa, joilta voit klikata itsesi pois.


Osallistutko Minimalismipelin digikierrokselle? Kerro omat digipulmasi blogin kommenteissa tai Facebook-tapahtumassa, niin autat muitakin samojen ongelmien kanssa painivia.

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter