1176365999148122
Valitse sivu

Marja Hintikka Live -keskusteluohjelmassa, jota markkinoidaan ruuhkavuosissa rämpivien taukopaikkana, etsittiin syksyllä 2015 Suomen kaameinta lapsiperheläävää. Koko syksyn yleisö sai ladata ohjelman verkkosivulle kuvia omasta lapsiperhekaaoksestaan ja osallistua kilpailuun, jossa kaameimmassa kämpässä asuva perhe voitti MHL-tiimin supersiivouksen kotiinsa.

Kilpailuun osallistui iso liuta ihmisiä. Osa kuvaili arkeaan ironisesti Family Living – True Story -henkisillä kuvateksteillä, osa antoi otosten puhua puolestaan. Suomessa on järjestäydytty aikaisemminkin jakamaan vertaistukea tiskivuorten lannistamien vanhempien (lue: äitien) kesken Tältä meillä oikeasti näyttää -nimellä.

En kiistä sitä, että epäjärjestys on lapsiperheessä normaalia eikä sitä tarvitse hävetä. Olen itsekin puhunut kyläilyharhasta, joka johtuu siitä että kotia siivotaan ennen vierailen tuloa ja kyläilijät vertaavat omaa todellisuuttaan naapurin siistittyyn versioon. Aloin kuitenkin miettiä niitä perheitä, joissa epäjärjestys on todellinen ongelma. Heidän tilannettaan valokuvaaminen ja asialle sosiaalisessa mediassa hekottelu ei helpota. Mistä siis tunnistaa todellisen ongelman ja miten siihen voi saada apua?

Kun epäjärjestys kroonistuu

On ymmärrettävää, että lasten syntymä, kuten mikä tahansa muukin elämän mullistava tapahtuma, antaa tutuille rutiineille kyytiä. Kun joku sairastuu vakavasti, töissä on kiirettä tai perhe muuttaa, aika ei riitä kaikkeen. Vie aikaa ennen kuin uuteen perheejäseneen tottuu ja löytää hänen kanssaan toimivan päivärytmin. Öisin kukkuvan lapsen vanhemman prioriteetti päivällä on pakollisista asioista selviytyminen ja lepo – ei silloin suursiivousta aloiteta.

Epäjärjestystä esiintyy ”paremmissakin perheissä”. Se ei katso koulutustasoa tai pankkitilin saldoa. Jokaisella meistä, myös minulla, on hetkiä jolloin rima ylitetään hipoen. Likaisten tiskien kertyminen pöydälle, pesemättömien vaatteiden kasat ympäri kämppää ja kinostuvat paperikasat eivät kerro meistä ihmisinä vaan arjesta, jota elämme sillä hetkellä.

Jos koti ei koskaan ole niin siisti kuin haluaisit tai et saa tavaroita paikoilleen vaikka kuinka yrittäisit, saattaa taustalla olla muutakin kuin kiire tai poikkeuksellinen elämäntilanne. Jos sinä ja/tai perheejäsenesi kärsitte enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi muodostuneesta epäjärjestyksestä – ette löydä tavaroita tai niiden etsimiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa, epäjärjestys estää huoneiden käytön niiden alkuperäiseen tarkoitukseen tai unohtelette tärkeitä tapaamisia ja asioita – saattaa epäjärjestys olla kroonista.

Mistä epäjärjestys johtuu?

Epäjärjestys voi johtua kahdenlaisesta kiireestä. Kiire voi nimittäin olla todellista (vähemmä aikaa kuin tehtävä ja omat taidot vaativat) tai tunneperäistä (paniikinomainen kiireen tuntu, vaikka aikaa olisi kylliksi). On hyvä tunnistaa kummasta kiireestä on kyse. Jos juokset joka aamu kieli vyön alla bussiin, jota joudutkin odottamaan usean minuutin, on kyse tunneperäisestä kiireestä. Kun asioita ei kiireen vuoksi tehdä loppuun asti, jäädät tavarat pyörimään tasoille ja lattioille.

Epäjärjestys voi johtua myös aivoista. Joillakin ihmisillä on aivoissaan neurologisia poikkeavuuksia, jotka haittaavat aivojen toiminnanohjausjärjestelmää. Toiminnanohjausta on kuvailtu sisäiseksi sihteeriksi, joka huolehtii muistettavista asioista, aikatauluttaa ne ja organsioi asioiden sujumisen. Epäjärjestys on tavallista esimerkiksi ADHD-häiriöisillä, kun yhteen asiaan keskittyminen loppuun asti on vaikeaa. Tyypillistä on monen asian aloittaminen tai siivouksen ollessa kyseessä aloittamisen ylivoimaisuus.

Kodin repsahtaminen voi olla myös seurausta masennuksesta tai muusta mielenterveysongelmasta. Mikäli motivaatio pitää huolta itsestään ja elinympäristöstään on alhainen, eivät voimat välttämättä riitä perussiisteydenkään ylläpitoon. Synnytyksen jälkeinen masennusepäily kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.

Epäjärjestyksellä on monia syitä eikä yhdestä valokuvasta voi päätellä onko se ohimenevää vai pysyvämpää sorttia.

chaos-227971_1280

Kuva: Pixabay

Mistä apua, kun tavararoihin meinaa hukkua?

Jos et selviä epäjärjestyksestä omin neuvoin, siitä on turha kantaa syyllisyyttä. Asian voi ottaa puheeksi neuvolassa, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, työterveyshuollossa, sosiaalityöntekijän tai päiväkodin taikka koulun henkilökunnan kanssa. Joissain kunnissa lapsiperheet voivat saada kotiapua. Kotiisiivoojan tai ammattijärjestäjän palkkaamisesta saa kotitalousvähennyksen ja apuun voi saada myös maksusitoumuksen terveys- tai sosiaalitoimesta.

Koulutetut ammattijärjestäjät auttavat asiakkaitaan luottamuksellisesti ja alan eettistä ohjeistusta noudattaen. Asiakkaan asiat pidetään omana tietona eikä asiakkaan tavaroihin tai kaappeihin kajota ilman lupaa. Ammattijärjestäjä auttaa niin tavaroiden raivaamisessa, perkaamisessa, järjestämisessä ja pois kuljetuksessa (useimmiten lahjoitettavaksi) sekä uusien tapojen opettelussa ja kotitöiden organisoinnissa.

Itse olen kouluttautunut myös ratkaiskeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi eli ADHD-coachiksi ja autan mielelläni perheitä, joissa on ADHD-oireisia lapsia ja/tai vanhempia, jos he kokevat haluavansa apua järjestykseen liittyviin pulmiin.

Mitä pidempään epäjärjestyksen kanssa kamppailee ja empii, sitä pahemmaksi tilanne käy ja sitä vaikeampaa normaaliin päiväjärjestykseen palaaminen on. Epäjärjestys on tavallisempaa kuin tiedämmekään eikä sitä vielä kovin hyvin tunnisteta. Epäjärjestys voi esiintyä joko yksinään tai yhdessä pakonomaisen keräilyn kanssa. Suomesta puuttu vielä ilmiöön asiallisesti ja vakavuudella suhtautuva media, mutta kaikki aikanaan.

Jokainen on hyvä jossain

Kaikkien aivot eivät toimi samalla tavalla. Joku meistä on musikaalinen, toisen lahja on järjestelmällisyys. Tavaroiden ja asioiden järjestäminen vaatii sekä avaruudellista että ajallista hahmotuskykyä ja hyvää toiminnanohjausvalmiutta. Unenpuute heikentää aivojen toimintakykyä ja hankaloittaa monia asioita.

Järjestämisen tehtävä on sujuvoittaa arkea ja muokata elinympäristöä mieluummin kuin ihmisiä. Jotta kotona olisi mukava olla ja se olisi paikka akkujen lataamiseen eikä hiki päässä puurtamiseen, kannattaa tavaroiden paikolle uhrata hetki kallisarvoista aikaa. Kun esineillä on kotipesä, jonka kaikki perheenjäsenet tietävät, ei kukaan huku tavaratulvaan yksin vaan kaikki voivat osallistua yhteisen kodin hoitoon ikätasonsa mukaisesti.

Kokeile, saatat jäädä koukkuun!

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter