367172046976480
Valitse sivu

Oletko yrittänyt myydä käytettyjä vaatteita kirpputorilla? Olitko yllättynyt kuinka vaikea niitä on saada kaupaksi? Vaatteiden rahallinen arvo romahtaa sillä hetkellä, kun ne kantaa kaupasta ulos. Käytetyistä kuteista ei saa ostohintaan nähden lähestulkoon mitään, kun niitä myy eteenpäin. Kalliita designvaatteita minulla ei koskaan ole ollut, joten niistä en osaa sanoa, mutta luulisin että myyntihintaan verrattuna niistäkin saa vain murto-osan takaisin. Laadukkaasta, hyväkuntoisesta, hyvin pidetystä vaatteesta saattaa saada enemmän rahaa kuin alkunperinkin huonolaatuisesta, puhkikuluneesta vermeestä – jos sille löytää sopivan ostajan. Myyntipaikallakin on väliä.

Mutta mitä jos tarkoituksena on lähinnä raivata vaatekaappia, jotta sieltä saa pois kokonaisuuteen istumattomat, itselle väärän kokoiset ja väriset luomukset? Usein kirpputoripäivän jälkeen saa kantaa selkä vääränä myymättä jäänyttä tavaraa. Mitä tehdä ellei halua päästää niitä takaisin kotiinsa?

Vaatteidenvaihtajaiset puistossa Helsingissä

Vaatteiden vaihtoa puistossa. Kuva Jepa Pihlainen.

Yksi vaihtoehto on järjestää tai osallistua vaatteidenvaihtobileisiin. Ne ovat julkisia tai yksityisia tapahtumia, joissa vaatteet vaihtavat omistajaa ilman rahaa. Vaihtajaisissa vaatteet tekevät hyvin kauppansa ja ylimääräiset voidaan yhdessä toimittaa eteenpäin esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Muista kuitenkin, että halpaketjujen ja muiden käyttöikänsä päässä olevien tuotteiden dumppaaminen keräykseen ei ole hyvä teko! Ne kannattaa jättää hankkimatta omaa kaappia ja omaatuntoa tukkimasta. H&M:n myymälöistä löytyviin keräysastioihin voi viedä myös pestyä ja kuivaa lumppua, vaatteiden lisäksi myös kodintekstiilejä ja kenkiä.

Vaihtajaiset voi järjestää monella tavalla:

  • ystävien kesken tai julkisena tapahtuman
  • saman- tai kaiken kokoisten ihmisten kesken
  • teemana voi olla esimerkiksi lastenvaatteet ja/tai -tarvikkeet, tietty vaatemerkki, kotitaloustavarat, kirjat, askartelutarvikkeet, musiikki, elokuvat tai joku muu tavararyhmä taikka niiden yhdistelmät
  • ”nopeat syövät hitaat” -periaatteella tai ”yksi kerrallaan” -jakotavalla (vähän niin kuin pesäpallojoukkueet tai ministerisalkut jaetaan)
Puistovaihtajaisiin voi yhdistää piknikin.

Puistovaihtajaisiin voi yhdistää piknikin. Kuva Jepa Pihlainen.

Yhteistä vaihtajaisille on se, että vietetään yhdessä aikaa, eikä raha ole pääasia. Tärkeää on, että tavara löytää uuden tarvitsijan. Pidä siis pääsi kylmänä, mikäli hamstraat herkästi edullisia tai ilmaisia asioita. Mieti tarkkaan oletko itse todella tavaran tarpeessa vai hyötyisikö joku toinen siitä kenties enemmän. Voit päättää etukäteen ottavasi tapahtumasta esimerkiksi korkeintaan 5 vaatetta ja yhdet kengät tai yhden kassillisen. Jos joudut ottamaan taksin löytöinesi, olisin jo pikkaisen huolissani.

Vaihtajaisissa voi olla naposteltavaa, mutta on hyvä miettiä mistä tarjottavasta vaatteisiin ei jää rasvaisia tai muuten hankalia tahroja – etenkin jos paikalla on pikkuväkeä.


Haastattelin kahta helsinkiläistä konkaria, jotka ovat kunnostautuneet vaihtajaisten järjestämisessä. Lue vinkit!

Laura Oikari on  järjestänyt mm. Muksukirppiksiä, Kallion puistokirppiksiä sekä lasten ja aikuisten ”vaihtiksia” mm. Toukolan Kääntöpaikalla.

Miksi järjestät vaihtajaisia?

Vaihtiksilla saa tavaran kiertämään aika tehokkaasti. Toisen turha voi olla toisen aarre. Sitä paitsi yhdessä ”ilmaisshoppailu” on aika sosiaalista puuhaa, tulee juteltua täysin vieraiden ihmisten kanssa kun yhdessä sovitellaan farkkuja Kääntöpaikan vessassa 🙂

Mistä sait idean järjestää vaatteiden vaihtajaisia?

En muista miten homma sai alkunsa. Järjestimme vaihtajaisia useamman vuoden kaveripiirissä aina vaihtelevasti jonkun kotona. Aloimme tilanpuutteen vuoksi kesäisin kokoontua ulkona Torkkelinmäen puistossa, jossa pyysimme ohikulkijoita mukaan. Toukolassa oli helppo alkaa järjestää isoja, julkisia vaihtiksia kun tarjoutui sopiva tila.

Millainen oli ensimmäinen vaihtajaiskokemuksesi?

Ensimmäinen julkinen vaihtis mietitytti kun ei tiennyt tuleeko ketään vai jopa liikaa porukkaa. Kaikki on mennyt enemmän kuin hyvin ja tällläiselle on selvästi kysyntää, niin innokkaasti porukka on mukana.

Mitä olet oppinut?

Tekemisen kautta käytännön vinkkejä: minkälaiset teemat vetävät porukkaa, kuinka hoitaa lajittelu ja ylimäärisen tavaran loppusijoitus.

Millaisia vinkkejä antaisit aloittelijalle?

Tapahtumaa luodessasi ilmota mahdollisimman selkeästi tapahtuman luonne ja säännöt, sovi talkooporukan kesken kenen vastuulle kuuluu mitäkin (esim. alkujärjestelyt, loppusiivous), mieti ja järjestä ylimääräisen tavaran poiskuljetus, mainosta tapahtumaa tarpeeksi.

Mistä olet löytänyt tahoja, jotka vastaanottavat ylimääräistä tavaraa?

Olen ollut onnekas, sillä tapahtumaan osallistuneet ovat ehdotelleet tahoja, jotka ovat sitte itse alkuun olleet yhteydessä. Paljon olemme toimittaneet myös Kierrätyskeskukseen.


Jepa-Pihlainen

Jepa Pihlainen on perustanut Vaatteidenvaihtajaiset pääkaupunkiseudulla -ryhmän Facebookiin. Hän on naurujoogaohjaaja, kasvatustieteiden opiskelija, filosofi, kustannustoimittaja ja kirjastotäti Kalliosta.

Miksi järjestät vaattenvaihtajaisia?

Kaikilla taitaa olla kaapeissa vaatteita, jotka ovat periaatteessa kivoja, mutta joita ei vain opi käyttämään sitten mitenkään. Useimmilla meistä on myös halu välillä tuulettaa omaa tapaa pukeutua, eli hankkia jotain uutta. Vaateteollisuus on hyvin raadollista ja riistää sekä etelän köyhempiä maita että planeettamme luonnonvaroja. Sille en siis mieluusti antaisi penniäkään vaatteista.

Myös kirppikset mietityttävät itseäni – monesti ihmiset tuntuvat hankkivan parempaa omaatuntoa myymällä kirppiksellä niitä epäreiluja kuteita eteenpäin, samalla kun tekevät tilaa kaappiin uusille kuteille, jotka pahimmassa mahdollisessa tapauksessa on taas hankittu uusina kaupasta. Tuollainen luonnonvarojen kulutus on vain täysin sietämätöntä itselleni. Siksipä mieluummin vaihdan vaatteita kuin ostan uutta tai kirppikseltä. Lähestulkoon kaikki vaatteeni alkavat olla vaihtiksista hankittuja. Vain alusvaatteet, sukat, urheilutopit ja kengät hankin muualta.

Mistä sait idean järjestää vaatteiden vaihtajaisia?

Kuulin tällaisesta tapahtumasta jotain kautta ja kävin vaihtamassa vaatteita. Tajusin, että tällaisenhan tapahtuman voi järkätä kuka vaan. Tarvitaan vain kasa kontakteja, kasa vaatteita, Facebook ja riittävästi yhteistyökykyä, että jäljellejääneet rytkyt (ja niitähän aina jää jäljelle koska monet vaatteet ovat lähestulkoon ongelmajätettä, sanoi mainoskuvasto ja muotimaailma mitä hyvänsä) saadaan raijattua hyväntekeväisyyteen yhdessä. Tajuttuani tämän sovin vaihtikset ensin pari kertaa meille kotiin ja sitten puistoon.

Millainen oli ensimmäinen vaihtajaiskokemuksesi?

Puistossa oli ehkä viitisentoista naista ja iso kasa vaatteita nurmelle levitettynä. Tunsin entuudestaan vain yhden naisista. Mukanani oli pari suurta kassia vaatteita. Taisin raahata alkuinnossa kotiin takaisin enemmän kuin toin. Uskalsin ottaa myös sellaisia vaatteita, joita en olisi ostanut kirppikseltä edes parilla egellä. Joitain niistä opin käyttämäänkin ja muutamasta tuli ihan lempivaate. Suurin osa rytkyistä taisi palata kiertoon seuraavissa vaihtareissa, joita olin itse mukana järkkäämässä.

Mitä olet oppinut?

Tapani tarkastella vaatteita, kenkiä ja asusteita on ainakin perustavanlaatuisesti muuttunut. En enää haikaile vaatteita näyteikkunoista tai kirppiksiltä. Lähinnä hämmentää, miten joku kehtaa pyytää rahaa tavarasta, jota saa ilmaiseksikin (ja ihan yhtä hyvälaatuista vielä).

Vuosien varrella vaihdellessa on kehittynyt vähitellen oivallus, ettei kukaan meistä länsimaisista vaihtelijoista välttämättä tarvitse yhtään niistä vaatteista; ei niitä, jotka tuomme vaihtariin (eli joiden kohdalla asian tajuaakin jo) muttei myöskään niitä, jotka sieltä poimimme osaksi garderoobiamme. Jos tuntuu, että oikeasti tarvitsee jonkun vaatteen, ajattelen, että on hyvä, että sen saa ilmaiseksi, koska kyseessä on tosiaan tarve. Ja jos vaatetta taas ei oikeasti tarvitse, on hyvä juttu, ettei kukaan höynäytä vaatteen haluajalta rahaa millään kuvitteellisella tarpeella.

Kukaan ei koeta vaihtareissa puijata ketään, toisin kuin suurimmassa osassa bisneksiä. Kukaan vaihtajista ei koeta myöskään sumuttaa itseään sen suhteen, että tarvitsisi niitä paria pennosta, jotka käytetyistä rytkyistään voisi esim. kirpparilla saada. Mulle kyseessä onkin ehkä jonkinlainen todellisuus ilman rahataloutta -leikki, jossa lähimpien kanssa itsestään ilmenevä solidaarisuus ulotetaan vähän vieraampiinkin vaihtajiin, jotka sitoutuvat vaihtiksen ajaksi samaan konseptiin olla kyttäämättä kenenkään etuja vaihdon ajan.

Uudet vaihtajat kysyvät usein vähän ahdistuneen oloisina, saako viedä enemmän kuin on tuonut. Kyllä saa. Omiksi rasitteikseenhan ne vie. Vie vähän aikaa tajuta, että vaatteita todella on liikaa eikä niitä oikeastaan kukaan kauheasti lopulta halua. Niitä jää vaihtareista aina hervottomasti yli. Sikäli tuntuu hassulta, että sitten niistä ollaan toisaalla valmiita maksamaan.

Kokeile ottaa jotain sellaista, joka kutkututtaa, mutta joka on kaukana tämänhetkisestä tyylistäsi. Leiki, kokeile, ja palauta vaatteet seuraaviin vaihtareihin, jos niistä ei tunnu tulevan tosiystäviä.

Millaisia vinkkejä antaisit aloittelijalle?

Tuo sellaista vaatetta, josta osaat kuvitella, että joku voisi sen vielä ottaakin. Lumppu tuskin löytää tietään mihinkään. Pienet nypyt tms. taas eivät juuri haittaa ja itse kammoksumasi leikkaus tai väri saattaa olla jostain toisesta vain hyvä juttu. Tuo vaatteet puhtaina.

Jos haluat aloittaa vaihtamisen omilla vaihtareilla, raivaa kotoa tarpeeksi lattiatilaa, koska sitä tarvitaan vaatteiden levittämiseen. Itse pidän isoista vaihtareista enemmän kuin pienistä, mutta toki vaihtikset voi aloittaa vaikka niinkin, että kutsuu pari kaveria penkomaan omaa poistokasaa. Isoista vaihtareista löytyy kuitenkin usein kiinnostavampia vaatteita. Samoin vaihtareista, jotka ovat kaikille avoimia ja joissa ei ole vaatteiden tuonnille mitään rajaa.

Olen itse osallistunut yksiin vaihtareihin, joihin kehotettiin tuomaan viisi parasta vaatetta vaihtokassista. En ole koskaan käynyt niin tylsissä vaihtareissa. Toisaalta isojen vaihtareiden varjopuolena on tavarapaljous vaihtarien päätyttyä. Vaatteita voi helposti olla kymmenenkin jätesäkillistä. Niin, varaa ne jätesäkit siis!

Yhytä järjestelytoimikuntaan mukaan ainakin pari kaveria, ettet jää yksin säkkien kanssa tuskailemaan. On hyvä, että vaihtarit pitää puistossa lähellä UFFin/Fidan laatikkoa tai vaihtoehtoisesti yhyttää paikalle jonkun, joka voi saman tien lastata jätesäkitetyt vaatteet autoonsa ja heittää ne sillä hyväntekeväisyyteen. FB on loistava paikka tiedottaa vaihtareista – naamaston vaatteenvaihtajaisryhmästä saa helposti paikalle monia ihmisiä vaatekasseineen. Mieti ihmeessä etukäteen, mitä kaikkea on ok vaihtaa: pelkkiä naistenvaatteita, vai myös lastenvaatteita, miestenvaatteita tai ehkä muutakin, kuten harrastevälineitä, kasveja jne.

Mistä olet löytänyt tahoja, jotka vastaanottavat ylimääräsitä tavaraa?

Hyväntekeväisyyskirppikset ottavat vastaan jätesäkit nurisematta.


Pääkaupunkiseudulla vaihtajaisia löytyy ainakin näistä Facebook-ryhmistä

Artikkelia on päivitetty 5.7.2016.

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter