1176365999148122
Valitse sivu

Tällä viikolla sain sähköpostitse yhdeltä teistä niin hyvän kysymyksen, että se ansaitsee vastauksen blogikirjoituksen muodossa. Kysymys kuului:

Miten hyödynnät ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutustasi ammattijärjestäjän työssä.

Uusi tittelini on varsinainen sanahirviö. Käsitelläänpä kysymys siis pilkottuna osiin!

Mikä ratkaisukeskeisyys?

Valmentajakurssilla opiskeltiin ja harjoiteltiin perinpohjaisesti ratkaisukeskeistä ajattelu- ja lähestymistapaa. Ratkaisukeskeisyys ei ole sama kuin positiivinen psykologia eikä kumpikaan niistä ole ”hömppää”. Positiivinen psykologia on tieteenala, joka tutkii hyvinvoinnin lisäämistä, ei pelkästään pahoinvoinnin poistamista. Ratkaisukeskeisyys taas on saanut alkunsa terapiamaailmasta, jossa pitkään vallitsi ongelmakeskeinen ajattelutapa.

Nepsy-valmennus sopii moneen elämäntilanteeseen.

Ratkaisu- eli voimavarakeskeisyys tarkoittaa sitä, että pulmia ja haasteita lähestytään ratkaisujen näkökulmasta eikä syyllistä etsimällä. Ongelmaa ei kielletä tai yritetä lakaista maton alle, mutta on huomattu, että sitä vatvomalla asiat harvoin paranevat. Fokus on tulevassa, ei menneessä. Havaitsemalla myönteisiä poikkeuksia eli tilanteita joissa pulmaa ei esiinny, voidaan oppia jotain mahdollisista ratkaisuista. Avoimia kysymyksiä esitetään, mutta Miksi? kysymys jätetään hyllylle. Jokaisella on uniikkeja vahvuuksia, jotka huomaamalla ja joita hyödyntämällä ongelmien vatvomisesta päästään kohti parempaa tulevaisuutta.

Tämä on erityisen hyvä tapa tukea eri ikäisiä erityislapsia, -nuoria ja -aikuisia, jotka ovat pahimmassa tapauksessa kuulleet koko elämänsä vain moitteita ja syyttelyä. Ratkaisukeskeistä lähestymistapaa peräänkuulutetaan nykyään sosiaali- ja terveysalalla, jossa asiakkaat ja potilaat nähdään helposti ongelmiensa ja diagnoosiensa kautta. Vuosia kestänyt ja parantumaton häiriö voi pahimmillaan johtaa ammattilaisten kyynistymiseen ja toivon hiipumiseen. Valmentajan vaativa tehtävä on kohdata valmennettava aina ilman ennakko-odotuksia ja tuoda toivoa vaikeaankin tilanteeseen.

Ennen kurssia kuvittelin jo olevani melko ratkaisukeskeinen, mutta ähäkutti, kiinni jäin! Nykyään huomaan jo kuitenkin usein kääntäväni harmittavat tilanteet toisin päin ja suhtautuvani niihin haasteina, joista selviämiseksi saa havainnoida vahvuuksia ja tilaisuudessa piilevinä opetuksia.

Mikä neuropsykiatria?

Neuropsykiatriset häiriöt ovat synnynnäisiä, kehityksellisiä häiriöitä, jotka liittyvät aivojen poikkeavaan toimintatapaan. Häiriöitä ne ovat siksi, että diagnoosin kriteerinä on, että häiriö vaikeuttaa huomattavasti potilaan elämää. Neuropsykiatria on kahden lääketieteen erityisalan, neurologian ja psykiatrian, välimaastossa ja vain harvoissa maissa eriytynyt kokonaan omaksi erityisalakseen.

Tunnetuimpia neuropsykiatrisia häiriöitä ovat ADHD, Aspergerin oireyhtymä (joka luetaan nykyisin autismin kirjoon) sekä Touretten oireyhtymä. Pakko-oireinen häiriö eli OCD luetaan toisinaan kuuluvaksi neuropsykiatrisiin häiriöihin.

Toisin sanoen ”nepsyjen” aivot toimivat poikkeavalla tavalla verrattuna enemmistöön. Meidän neurotyypillisten eli ”nenttien” on joskus vaikea ymmärtää ja muistaa kuinka vaikeaa ihan arkipäiväisten asioiden tekeminen saattaa nepsyille joskus olla.

”Ryhdistäytyminen” ei auta, jos aivot eivät tottele tahdonalaisia viestejä.

Monet saavat diagnoosin vasta aikuisena jos silloinkaan. Monesti diagnosoimattomille aikuisille onkin ehtinyt jo kehittyä ahdistus-, masennus- ja/tai päihdeongelma, jota kenties hoidetaan, mutta sen aiheuttamaa syytä ei hoksata lievittää. Kehitykselliset sairaudet eivät parane, mutta niitä pystytään lievittämään lääkkeillä ja lääkkeettömillä hoitomuodoilla (kuten valmennuksella) ja asiakkaiden elämänlaatua parantamaan.

Mikä valmentaja?

Neuropsykiatrinen valmennus eroaa kuntoutuksesta ja muista lääkkeettömistä hoitomuodoista siten, että valmentajan ensisijainen tehtävä on kysyä, ei neuvoa. Erilaisilla kysymyssarjoilla houkutellaan esiin vastauksia, joita asiakkaalla jo on – hän ei vain tiedä jo tietävänsä niitä.

Tämä on yksi valmentamisen haaste, sillä voi tuntua joskus tosi hölmöltä tarvita toista ihmistä siihen, että oivaltaa jo tietämiään asioita. Mutta itsekin mm. stylistiä ja yritysvalmentajaa käyttäneenä sekä valmentamiseen perehtyneiden ystävien kanssa keskusteluja käyneenä olen huomannut, että jotkut ajatukset vain pyörivät samaa ympyrää ellei niitä höpötä ääneen toiselle ihmiselle tai vastaile itsestäänselviltä tuntuviin kysymyksiin. Siinä on jotain yksinkertaisen nerokasta!

Valmentaja työskentelee ensisijaisesti ihmisen, ei tavaroiden kanssa. Muun muassa siksi en voi tehdä järjestämistä asiakkaan puolesta, vaikka sitäkin joskus toivotaan. Sessioissa perkaamisen ja järjestämisen perusperiaatteita käydään läpi, joskus suunnitellaan säilytysjärjestelmiä ja organisoidaan erilaisia asioita sekä tehdään raakaa fyysistä järjestämistyötä. Valmentaminen on kuitenkin ensisijaisesti asenne kohdata asiakas oman elämänsä ja arkensa asiantuntijana.

Ennen neuvomista valmentaja kysyy aina luvan.

Ja miten ne liittyvät ammattijärjestäjän työhön?

Olen jo vuosia yrittänyt pukea sanoiksi sitä, mitä ammattijärjestäjä oikeastaan tekee. Yhdessä vaiheessa määrittelin sen tilapäiseksi lisäkapasiteetiksi hallinnan tunteen lisäämiseksi elämään. Määritelmä pitää edelleen paikkansa.

Monet luulevat, että ammattijärjestäjä tulee penkomaan heidän tavaroitaan ja kaappejaan. Ei! Asiakas tekee itse vaikeimman työn eli kaikki päätökset. Asiakas myös pääasiassa avaa kaikki laatikot ja kaapit ja kertoo mitä haluaa käydä läpi ja mitä ei.

Joskus tarvitaan enemmän perkaamista, joskus järjestämistä. Asiakkaasta ja tilanteesta riippuen ammattijärjestäjä tai tarvittaessa useampi on fyysisesti mukana tavaroiden siirtelyssä, pakkaamisessa, esilajittelussa tai assistenttina kiikuttamassa niitä eri paikkoihin, ettei asiakkaan keskittyminen herpaannu. Tilannetajun täytyy olla lyömätön, sillä asiakkaasta täytyy osata huomata milloin hän tarvitsee tukea päätöksentekoon, lempeää kyseenalaistamista tai milloin ammattilaisen on parasta pysyä poissa tieltä ja antaa työn imun hoitaa tehtävänsä. Ammattilainen myös tauottaa tekemistä, tsemppaa vaikeimpien päätösten yli, esittää erilaisia apukysymyksiä ja tukee tarkkaavuuden suuntaamisessa ja pitämisessä oikealla tasolla.

Perehdyttyäni nepsyjen tyypillisiin ongelmiin, kuten puutteelliseen toiminnanohjaukseen, olen entistä varmempi siitä, että olen oikeassa ammatissa. Yhteistyö asiakkaan kanssa tuottaa suurta iloa, kun saa kunnian toimia oivalluttajana ja nostaa esiin asiakkaassa piilevää viisautta ja neuvokkuutta.

Alunperin ryhdyin ammattijärjestäjäksi, koska halusin tehdä jotain, minkä ”osaan jo” (vähänpä tiesin mihin olin ryhtymässä!). Nyt ympyrä sulkeutuu, kun nyt saan auttaa muita oivaltamaan asioita, jotka heiltä jo sujuvat.

Milloin nepsy-valmennuksesta on hyötyä?

Valmennuksessa neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivien kanssa voidaan käsitellä monia aiheita alkaen ihmissuhde- ja tunnetaidoista aina käytännön arjen- ja elämänhallinnan taitoihin. Oma osaamiseni on siellä arjen ja käytännön sektorilla. Uskon, että elinympäristöä muokkaamalla voimme ohjata käyttäytymistä ja parantaa elämänlaatua. Tämä pätee niin fyysiseen kuin digitaaliseen ympäristöön sekä työ- että vapaa-ajalla. Kun hyvien tapojen syvenemistä helpotetaan ja haitallisten tottumusten toteuttaminen tehdään vaikeammaksi, vahvistuvat hyvät toimintatavat kuin itsestään. Olemassa olevia tapoja voi alkaa soveltaa uusilla elämänalueilla, jolloin oppiminen ei ala täysin nollasta.

Itsekuri (jos sellaista edes on olemassa) ei ole ratkaisu, vaan tarvitaan ovelampaa, lempeämpää lähestymistapaa.

Valmennus voi olla erityisen hyödyllistä erilaisten elämänmuutosten yhteydessä. Esimerkiksi uudelle opinto-asteelle siirtyminen (lukioon, yliopistoon, lopputyön tekemiseen), nuoren kotoa muutto ja itsenäistyminen, työtehtävien muuttuminen, lapsen saanti, puolison poismeno ynnä muut tilanteet vaativat asiakkaalta uusia voimavaroja ja lisääntyvää vastuuta omista tekemisistä.

Ennaltaehkäisevänä toimintana valmennus ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja parhaimmillaan estää sekundääristen psykiatristen sairauksien kuten ahdistuksen ja masennuksen syntyä. Se on kokonaisvaltaista, kuten järjestäminenkin parhaillaan on. Valmennus sopii voimavarakeskeisen luonteensa takia myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille. Epäjärjestyksen ja saamattomuuden tunteen taustalla voi olla esimerkiksi masennus. Siitä on vaikea toipua, jos jokapäiväinen ympäristö vetää mielen aina uudestaan maahan.

Nepsy-asiakkaiden kirjavasta joukosta itseäni kiehtovat eniten adhd-oireiset aikuiset (diagnoosilla tai ilman). En oikein itsekään osaa tarkkaan sanoa miksi. Jokin heidän vahvuuksissaan täydentää omia heikkouksiani ja heidän kanssaan työskennellessäni minulla on aina ollut hauskaa. Omien vahvuuksiensa hyödyntäminen on sanoinkuvaamattoman antoisaa. Sen on tutkittu lisäävän onnellisuutta ja siksi haluan mahdollistaa sitä muillekin. Toisaalta tunnistan omassa arjessani käytännön pulmia, jotka ovat yleisiä adhd-oireisille – heillä ongelmien voimakkuus vain on moninkertainen ja jatkuva. Nykyaikana monet kärsivät samantyyppisistä haasteista, vaikka eivät täyttäisikään diagnoosin kriteereitä.

On sääli, että suomeksi ei vielä ole saatavilla kirjallisuutta, jossa järjestämistä lähestyttäisiin toiminnanohjauksen haasteiden näkökulmasta. Käytännössä kaikki self-help järjestämisoppaat on kirjoitettu neurotyypillisille ihmisille, jotka pystyvät viemään teorian käytäntöön ilman aivotoiminnan asettamia erityisrajoituksia. Ehkäpä tämäkin epäkohta saadaan jossain vaiheessa korjattua. Itse pyrin omissa kirjoituksissani ja kursseilla tuomaan esiin myös keinoja nepsyille tyypillisten järjestämis- ja projektinhallintahaasteiden kanssa pärjäämiseen, sillä niistä ei ole mitään haittaa enemmistöllekään.

Sanotaan, että ”kuka tahansa voi järjestää huoneen, mutta ihmisen ”järjestämiseen” tarvitaan ammattilainen”.

Kerran hyvinkään järjestetty huone tai varasto ei pysy järjestyksessä ellei opettele uusille tavoille eli pitämään tavarat järjestyksessä. Epäjärjestys ei ole seurausta tavaroista, vaan ihmisten käyttäytymisestä. Ratkaisukeskeisessä valmentamisessa avainasemassa on järjestystä tukevien, olemassa olevien tapojen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen. Jos käyttäytymiseen pyritään tekemään muutoksia, ne ovat mahdollisimman pieniä. Uusia tapoja opetellaan yksi kerrallaan.

Haaveilen siitä, että nepsy-valmentajakoulutuksissa vierailisi aina ammattijärjestäjä ja ammattijärjestäjiä koulutettaisiin Suomessakin ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan ja valmentavaan työskentelytapaan. Viime keväänä vierailin Yhdysvaltain ammattijärjestäjien eli NAPO:n konferenssissa ja siitä lähtien oma suuntani on ollut selvä. Pohjois-Amerikassa on tehty asian eteen hartiavoimin töitä jo yli 30 vuotta, joten omat esikuvat ovat valovuosien tuntuisen matkan päässä omasta nykytilasta. Koska kärsivällisyyttä ei voi ostaa kaupasta, liityn asiakkaideni joukkoon harjoittelemaan sen hallitsemista päivittäin.

Loppuun haluan lisätä, että kaikki Suomen ammattijärjestäjät ry:n jäsenet ovat käyneet koulutuksen, jossa perehdytään erityisasiakkaiden tarpeisiin. Nepsy-valmentajakoulutuksesta sain paljon tätä tietoa syventävää ymmärrystä ja taitoja, jotka auttavat minua erikoistumaan siihen järjestämisen alaan, jolla itse haluan työskennellä. Ammattijärjestäjää palkatessa kannattaa kysyä hänen erityisosaamisestaan ja koulutus- sekä työtaustastaan, jotta saa juuri itselleen sopivaa palvelua. Kaikki kollegani ovat päteviä tyyppejä ja heillä on omat erityislahjansa.


Kesällä 2016 Osaamistehdas isännöi historian ensimmäisen Hyvä järjestys, sujuvampi arki -kurssini, jolla perehdytään järjestämisen elinkaareen ja T.I.L.A.-metodiin sekä edistetään omaa perkaamis- ja järjestämisprojektia kolmen viikon välien pidettävien kurssikertojen lomassa. Kurssille mahtuu rajallinen määrä osallistujia, joten varaa paikkasi pian! Lisätiedot ja ilmoittautuminen Osaamistehtaalle.

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter