1176365999148122
Valitse sivu

Yliopistossa minulla oli sivuaineena poikkitieteelliinen Pohjois-Amerikan tutkimus. Yhden opintopisteen sai suoritettua osallistumalla klubitilaisuuksiin, joissa vierailevat luennoitsijat kertoivat omista tutkimuskohteistaan. Vieraat olivat usein Yhdysvalloista. Minulle on elävästi jäänyt mieleen kuinka he pitivät kuuntelijat hyppysissään ilman ensimmäistäkään PowerPointia. He olivat innoissaan aiheestaan ja kertoivat tarinoita, joita oli helppo seurata ja aika kului kuin siivillä. Sen sijaan tylsimpiä olivat maantieteen luennot, joilla professorit lukivat hitaasti ääneen valkokankaalle heijastamaansa tekstiä, jota oli aivan liikaa jokaisella piirtoheitinkalvolla.

person-789663_1280

Mitä vireystila tarkoittaa?

Vierailevien luennoitsijoiden tarinoita kuunnellessa pysyi kärryillä ilman suuria ponnisteluja. Sen sijaan kalvosulkeisista selvisi nukahtamatta vain, jos keksi jonkin keinon pitää itsensä hereillä – oli se sitten marginaaleihin piirtelyä, vierustovereiden kanssa kuiskuttelua tai viikonlopun suunnittelua. Ensimmäisessä tapauksessa vireystila oli luonnostaan korkea, jälkimmäisessä tapauksessa sen ylläpito vaati toimenpiteitä.

Vireystilaan vaikuttaa kaksi asiaa: energiataso sekä keskittymiskyky.

Energiaa on sekä fyysistä että mentaalista. Jotta pystyn kirjoittamaan tätä artikkelia matkustaessani junalla Lahteen tarvitaan hyvät yöunet, riittävä nestetankkaus ja sopiva aamupala (fyysinen energia) sekä mielenkiintoinen aihe (mentaalinen energia) ja ulkoisten ärsykkeiden pois sulkeminen sopivan musiikin ja kuulokkeiden avulla (keskittyminen). Kun vireystilan säätely toimii, en myöskään käytä turhan paljon energiaa kirjoittamiseen ja sitä riittää tekemiseen vielä perilläkin.

Voit säädellä omaa vireystilaasi

Vireystila vaihtelee päivän mittaan. Jotkut ovat luonnostaan aamuvirkkuja, toiset ovat parhaimmillaan vasta iltapäivällä tai illalla. Kovin hiilihydraattipitoisen lounaan jälkeen iskevää hiilarikoomaa vastaan jotkut taistevat lyhyiden päiväunien, toiset kahvin avulla. Omasta vireystilastaan päivän aikana voi tulla tietoiseksi ja sitä kannattaa tarkkailla. Päivillä on eroa myös keskenään. Huonosti nukutun yön jälkeen ajatus harhailee helpommin kuin huolella levänneenä.

Päiväunien ja kahvin lisäksi vireystilaan voi vaikuttaa monella tapaa. Jos huomaat tuijottavasi seinää tai käyväsi vähän väliä Facebookissa:

  • Huolehdi yöunien määrästä ja laadusta.
  • Proteiinipitoinen aamiainen pitää kylläisenä pidempään kuin pelkkä puuro. Nälän kurniessa on vaikea keskittyä ajatusta vaativaan työhön.
  • Hyvä ryhti helpottaa hengittämistä ja aivojen hapensaantia. Tuuleta huone ja keuhkot avaamalla ikkuna hetkeksi ja hengittämällä muutaman kerran syvään.
  • Iltapäivällä voi kokeilla lyhyttä kävelylenkkiä kahvin ja pullan asemesta.
  • Nouse ylös, ravistele itsesi virkeäksi tai laita energistä musiikkia soimaan.
  • Myös maiseman tai aiheen vaihtaminen auttaa. Poikkea alkuperäisestä suunnitelmasta työstää koko iltapäivä samaa asiaa, tee jotain itseäsi innostavaa ja palaa puurtamaan vaihtelusta virkistyneenä.
  • Kerran eräällä tylsällä luennolla keskityin poimimaan esityksen ydinasiat ja tuuttaamaan ne Twitteriin.
  • Salli itsellesi myös suvantokohtia, ettei koko päivä mene suorittaessa. Jatkuva ylivirittyineisyys ei ole hyväksi vaan johtaa pitkään jatkuessaan huonoon stressiin.
  • Netistä löytyy hauskoja taukojumppavideoita, joilla saa istumatyöstä kärsiviin lihaksiin hieman vetreyttä. Opettele muutama yksinkertainen liike ja toista niitä.
  • Juo runsaasti vettä tai teetä ja kävele vessaan useita kertoja päivässä.
  • Tyhjennä työpöytäsi keksittymistä häiritsevistä esineistä, papereista ja muistilapuista.
  • Poista sähköpostin merkkiäänet ja sulje sähköposti kokonaan keskittymistä vaativan työn ajaksi.
  • Tee töitä toimiston hiljaisina tunteina (aamulla, lounasaikaan tai illalla) parina päivänä viikossa.
  • Sovi työkavereiden kanssa avokonttorin ”liikennesäännöistä” tai sulje ovesi määräajaksi.
  • Poista Facebook suosikeistasi ja sulje välilehti palattuasi töiden pariin. Käytä päivitysten tekemiseen Hootsuitea, Hootletia, Bufferia tai vastaavaa työkalua.

Keksi itse lisää sinulle toimivia vaihtoehtoja!

Ota muiden vireystila huomioon

Luentoja ja koulutuksia suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon, että kuuntelijat jaksavat keskittyä pelkkään kuuntelemiseen korkeintaan 15 minuuttia kerrallaan. Esitykseen on suotavaa suunnitella aktivoivia tehtäviä tai mikrotaukoja, jopa taukojumppaa tai muuta liikehdintää 10 minuutin välein. Elävöitä ja konkretisoi opettamasi asian hyötyjä kertomalla mielikuvia luovia tarinoita. Yhdysvaltalaiset ovat suvereeneja tarinankertojia ja heistä kannattaa ottaa oppia katsomalla esimerkiksi TED-videoita YouTubesta.

Aivojen sopiva vireystila on olennainen oppimisen kannalta. Jos opettaja ei ota tätä huomioon, voit itse tehdä jotain asialle. Piirrä luentomuistiinpanot sarjakuvan muotoon, neulo tai virkkaa (mikäli se sujuu rutiinilla), hypistele stressipalloa tai sinitarran palaa, ota aikuisten värityskirja mukaan – kokeile erilaisia tapoja. Jos kaipaat liikkumista, käy vessassa, juomassa tai vaikka terottamassa kynää.

Usein aamupäivät ovat hyvää aikaa keskittymistä vaativalle työlle ja iltapäivällä kannattaa hoitaa juoksevia asioita. Ota tämä huomioon käsitellessäsi sähköposteja, sopiessasi palavereita ja varjele omaa tehokkainta työaikaasi mikäli mahdollista.

Soveltaminen kodin järjestämiseen

Iso järjestämisurakka voi tuntua tosi tylsältä. On tärkeää jakaa se pienempiin osiin esimerkiksi tila tai tavaralaji kerrallaan edeten. Mieti miten voisit tehdä siitä hauskempaa ja sessioista pikku hiljaa pidempiä kuuntelemalla lempimusiikkiasi, kutsumalla mukaan hauskan kaverin, huolehtimalla riittävästä valaistuksesta pimeänäkin vuodenaikana, varaamalla suussasulavia välipaloja tai dokumentoimalla prosessia itsellesi luontaisella tavalla.

Vireystila pysyy helpommin yllä, kun työ etenee ripeästi ja palaute tulee nopeasti. Joillekin riittää kiitokseksi konkreettinen, näkyvä muutos ympäristössä, toista kannustaa enemmän raivauskaverin kehut ja kannustus, joka voi tulla myös peukun tai vaikka lentosuukon muodossa.

on helsinkiläinen koulutettu ammattijärjestäjä ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Blogissaan hän kirjoittaa ehtimisestä ja mahtumisesta, jotta lapsiperheiden, ADHD-oireisten ja yrittäjien arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Eveliina auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia perheitä perkaamaan ja järjestämään tavaroitaan sekä kotikäynneillä että ”Hyvä järjestys, sujuvampi arki” -kursseilla.

Facebook Twitter